AARNE HAAPAKOSKI 18.3.1904 – 24.1.1961
Haapakoskelta maailmalle
Aarne Viktor Laitinen syntyi Pieksämäen maalaiskunnan Haapakoskella 18.3.1904. Isä, Viktor Laitinen työskenteli Haapakosken tehtaalla valajana, työnjohtajana ja myös mallipuuseppänä. Äiti Matilda oli omaa sukua Vauhkonen. Aarne kävi kansakoulua Haapakoskella ja vuonna 1916 hän siirtyi Pieksämäen yhteiskouluun toiselle luokalle. Vuonna 1917 syksyllä Aarne liittyi Pieksämäen partiopoikiin, tammikuussa 1918 Pieksämäen suojeluskunnan poikaosastoon ja vuonna 1920 Suojeluskunnan varsinaiseksi jäseneksi.
Varusmiespalveluksen Aarne kävi vuonna 1922 suorittaen aliupseerikoulun. Seuraavana vuonna hän sai töitä huonekalukaupasta Helsingistä. Vapaa-aikanaan Aarne kirjoitti ja piirsi. Kuvataiteet kiinnostivat häntä niin, että hän päätti lähteä Pariisiin.
Ulkomaat kiinnostivat
Pariisi oli hyvin suosittu kohde monille suomalaisille taiteilijoille jo 1800-luvun lopulla ja kiinnostus jatkui voimakkaana 1920-luvulla, jolloin myös Aarne Laitinen pääsi maistamaan miljoonakaupungin elämää. Hän matkusti Pariisiin vuonna 1926. Kirjoittaminen ja toimittajan työ veivät kuitenkin mukanaan. Vuonna 1927 Aarne Laitinen suoritti Sorbonnen yliopistossa lehtimiestutkinnon.
Sekä elannon hankkimiseksi että työkokemuksen ja ranskan taidon vahvistamiseksi Aarne Laitinen kirjoitti matkakuvauksia ja novelleja kotimaan lehtiin, toimitti Pariisissa kerran viikossa ilmestyvää Skandinaver i Paris ja otti osaa paikallisen taiteilija-boheemilehden Le Mont-Parnassen toimittamiseen. Ranskan valtion stipendin avulla Aarne Laitinen pääsi tutustumaan myös muihin Euroopan maihin.
Suomeen Aarne Laitinen palasi vuonna 1930 ja hänen työnsä toimittajana ja kirjailija alkoi. Arkistotietojen mukaan 1930-luvulla hän oli aktiivinen politiikassa ollen mukana Isänmaallisen Kansanliikkeen ja sen nuoriso-osastojen toiminnassa. Hän osallistui jäsenten koulutukseen ja oli Helsingin 4. paikallisosaston johtaja.
Takaisin Haapakoskelle
Aarne Laitinen ja kassanhoitaja Frida Kunnas ( 1904-1993) menivät naimisiin 5.1.1935. Pari kuukautta avioliiton solmimisen jälkeen aviopari otti viralliseksi sukunimekseen Aarnen kirjailijanimen Haapakoski.
Perheeseen syntyi kolme lasta, Aarne Erä Uolevi vuonna 1935, Liisa Hanneli Kristiina vuonna 1941 ja Ilkka Pekka Juhani 1944. Perhe vietti kesät Haapakoskella. Aarnen kotitalon pihapiiriin, Haapajärven rannalle rakennettiin huvila, jonka suunnitteli arkkitehti Aatto Korhonen. Sota viivytti rakennustöitä ja talo valmistui kokonaan vuonna 1946. Jo kaksi vuotta aiemmin, syksyllä 1944 talosta oli tullut perheen vakituinen koti. Myöhemmin perheellä oli myös toinen koti Helsingissä. Hornanlinna eli Villa D artemis on kaksikerroksinen rakennus, jossa asuinpinta-alaa on lähes 300 neliömetriä.
Liisa ja Pekka Hornanlinnan pihassa.
Aarne Haapakoski, kirjailija ja toimittaja
Aarne Haapakoski palkattiin Seura-lehden( per. 6.12.1934) toimittajaksi. Hän oli ns. lentävä reportteri, jonka työhön kuului matkustamista sekä koti- että ulkomailla. Hän käytti useita nimimerkkejä oman nimensä lisäksi mm. A.H., H:koski ja Koski.
Ulkomaan toimittajan työssään hän pääsi tutustumaan moniin eri maihin. Vuonna 1938 hän seurasi paikan päällä Espanjassa käynnissä olevaa sotaa, rintaman molemmilla puolilla.
Talvisodan alkuajat Aarne Haapakoski palveli väestönsuojelun tehtävissä Helsingissä ja tammikuusta 1940 lähtien sotilasvirkamiehen vakanssilla Valistusosastolla. Jatkosodassa hän oli Tiedotuskomppaniassa sairastumiseensa huhtikuuhun 1942 asti.
Alias Outsider
Jo lapsena Aarne luki mielellään ja oppikoulun alkuvuosina suosikkikirjailijoita olivat Stein Riverton, Allan Pinkerton ja Arthur Conan Doyle.
Ensimmäisen kirjoituksensa, runon Aarne sai julkaistua lastenlehti Pääskysessä syksyllä 1917 nimimerkillä Kukkokiekuu. Samana vuonna valmistui seikkailuromaani Matka etelämerelle, mutta sitä ei koskaan julkaistu. Vuosina 1918–22 hän kirjoitti runoja ja niitä julkaistiin mm. Sirkka, Nuorten Toveri ja Nuori Voima -lehdissä.
Aarne Haapakoski kirjoitti elämänsä aikana monilla salanimillä ja nimimerkeillä. Vieläkään ne kaikki eivät ole tiedossa, tuskin kaikki ovat enää tunnistettavissakaan. Outsider oli kaikista nimistä ensimmäinen. Outsider-nimimerkin takaa löytyy myös haamukirjoittaja Seppo Tuisku, joka jatkoi Pekka Lipposen ja Kalle Kustaa Korkin seikkailujen kirjoittamista Aarne Haapakosken kuoleman jälkeen.
Kirjojen kansista löytyvät niin ikään A(a)rne Koski, Henrik Horna, Victor Mario, William B. Harrow, Rigor Morton, Halt Denis ja Antti Rokka. Lehtikirjoituksista löytyy lisäksi nimet A.H, Atorox ja Philip Norton. Haapakoski saattoi olla myös Arha, Hako, Ville Karhi, A. Koski, A.H. Koski tai Rautamies. Tai sitten J. Marrow, Glay Morris, Jack B. Murphy, Charles Ryder, G. Thompson, S. Thompson, Ragon B. Wallas, James Wells tai Mister X.
Kirjailijan työ alkoi jännitys- ja salapoliisikertomuksilla vuonna 1930. Vapaaksi kirjailijaksi Aarne Haapakoski siirtyi vuonna 1941 ja Klaus Karma -sarjan ensimmäinen osa ilmestyi helmikuussa samana vuonna. Karma-kirjat hän julkaisi nimimerkillä Outsider.
Haapakosken tuotannon tunnetuimmat ovat Kalle-Kustaa Korkki ja Pekka Lipponen. Suosiota kasvatti Yleisradiossa esitetty kuunnelmasarjasta. Näistä sankareista tehtiin myös sarjakuva ja kaksi elokuvaa
Aarne Haapakoski oli hyvin tuottelias. Vuosina 1947-1949 hän kirjoitti kuusi osaa science fiction -maailmaan sijoittuvaa, robotti Atoroxista kertovaa romaania. Haapakoski oli kiinnostunut myös historiallisesta romaanista. Vuonna 1951 ilmestynyttä Purppurantekijä-kirjaa voidaan pitää kirjailijan pääteoksena. Vilkas tuotantokausi päättyi äkillisesti kirjailijan kuolemaan ulkomaanmatkalla Malagassa 24.1.1961.
Lisää kirjailijan elämästä ja tuotannosta voit lukea Raimo Jokisalmen kirjoittamasta elämäkerrasta Outsiderin kirja. Aarne Haapakosken elämäkerta. Tampere 2007.
Pieksämäen kotiseutuarkistossa on Aarne Haapakosken arkisto, josta vitriinin kuvat ja kirjat ovat.
Jäämeren rannalla 10.11.1941.
Rantasalmen sulttaani -elokuvan filmaustauolla Outsider ja Oke Tuuri.
Rantasalmen sulttaani -elokuvaa kuvattiin Espanjassa ja Afrikassa. Pöydän ääressä vs. Esa Pakarinen, Kauko Käyhkö, Outsider eli Aarne Haapakoski, Assi Nortia ja Oke Tuuri.
Poleni live: Outsider, Aarne Haapakoski, luennoitsijana Asko Hankilanoja
AARNEN KAMMARI
Aarnen Kammari on Aarne Haapakoski -Seuran ylläpitämä Aarne Haapakosken toiminnasta ja tuotannosta kertova näyttelytila. Se sijaitsee Haapakosken Seurantalolla, osoite Haapakoskentie 474.
Aarne Haapakoski (alkujaan Laitinen) kävi kansakoulua tässä samassa rakennuksessa 1911-1916. Näyttelyssä kerrotaan jännityskirjailijan elämästä Haapakosken Hornanlinnassa ja maailmalla. Esillä on Haapakoskelle kuulunutta alkuperäisesineistöä, valokuvia ja kirjallisuutta. Toisessa kammarissa „kirjakirppiksestä“ halukkaat voivat ostaa kirjoja ja näin tukea seuran toimintaa.
Yleisölle Kammari pyritään pitämään auki heinäkuussa, kylän tapahtumien yhteydessä ja tilauksesta. Tilaukset Marja Hotti puh. 040 526 34 22 tai Merja Heiskanen puh. 044 533 0075.
Teksti: Merja Heiskanen
Pieksämäen kotiseutuarkisto
