18.12.2014

Johtajan vuosikatsaus

Muutosten suunnittelua – kirjastovuosi 2014

Pieksämäen kaupunginkirjastolle vuosi 2014 oli valmistautumisen aikaa: vuonna 2015 kirjastoverkossa tapahtuu muutoksia ja lisäksi Etelä-Savon kirjastojen yhteistyö tiivistyy entisestään. Kaupungin taloustilanteen vuoksi myös kirjastossa on raavittu päätä säästöjä miettien. Suuria kysymyksiä on kaksi: kirjastoverkon laajuus ja tilakustannukset, jotka ovat meillä korkeammat kuin monissa muissa kunnissa. Kirjastoverkkoon ei ole tehty muutoksia vuoden 2007 kuntaliitoksen jälkeen. Tänä vuonna tilannetta selvitettiin ja päädyttiin muutoksiin Naarajärven lähikirjaston suhteen. Kirjastojen menot koostuvat kolmesta tekijästä: tiloista, henkilöstöstä ja toimintarahoista, joilla esimerkiksi hankitaan taloon tuleva aineisto. Aineistomäärärahoista leikkaaminen olisi lyhytnäköistä, eikä sillä saataisi samanlaisia säästöjä.

Naarajärven palvelut suunnitellaan uudelleen

Kirjastosta luopuminen on kipeä ratkaisu, mutta mielestämme perusteltu. Lähikirjastoista Naarajärven tilavuokra on selvästi kallein. Matka pääkirjastolle puolestaan on lyhyin. Naarajärvellä kirjastoa käyttävät ahkerasti lapset, kuten Maaselän koulun oppilaat, joille on turvattava palvelut jatkossakin. Kehitämme lasten palveluja yhdessä koulun kanssa ja sopivaa tilaa etsitään parhaillaan. Aikuisten kirjastopalvelut tuotetaan eri tavalla Kanttilan tiloista luovuttaessa. Lehtienlukupaikka tulee säilymään ja kirjastoautolle tulee pysäkkejä. Keskustassa jo toimiva kotipalvelu ulotetaan Naarajärvelle palvelemaan asiakkaita, joille kirjastoon pääsy on haasteellista.

Yhteistyötä – paikallista ja maakunnallista

Jäppilän ja Virtasalmen kirjastopalveluita tarkastellaan tulevaisuudessa yhdessä kyläyhdistysten kanssa. Keskusteluissa voisivat tulla esille esim. aukioloajat, henkilökunnan yhteiskäyttö, kolmannen sektorin rooli palveluiden täydentäjinä sekä mahdollisuudet omatoimikirjastoon. Etelä-Savon kirjastot tekivät jo vuonna 2012 toimintasuunnitelman, jossa viitoitettiin yhteistyön tiivistämistä. Tavoitteena on, että me etelä-savolaiset voisimme käyttää kaikkia alueen kirjastoja helposti ja sujuvasti – yhdellä kortilla. Sen perustana on yhteinen tietojärjestelmä, joka mahdollistaa yhteisen kokoelman ja verkkopalvelut. Logistisilla ratkaisuilla tavoitellaan rajatonta kirjastoa.

Ensi vuonna selvitämme, millaiset kokoelmat alueen kirjastoissa on. Meillä aineisto kiertää hieman laiskasti, jota vauhdittaaksemme olemme käyneet kokoelmaa läpi. Poistoja on kertynyt noin 10 % kokoelmasta, eli 22 000 nidettä. Olemme oikealla tiellä, mutta tahdin pitää säilyä samanlaisena. Kokoelmamme on vanhahtava, sillä viime viiden vuoden aikana hankitun aineiston osuus koko kokoelmasta on noin viidennes, kun tavoite on 40 %.

Vuosi sanoin & numeroin

Kirjaston suosio on säilynyt ennallaan, sillä noin 7000 kaupunkilaista on käyttänyt lainausoikeuttaan vuoden aikana. Lainoja kertyy vuoden aikana noin 300 000, joten lainaus/asukas laskee vain hieman. Lasten- ja nuortenkirjallisuuden lainaus on kasvussa, joten ovatkohan puheet lasten lukemisen vähentymisestä vähän liioiteltuja? Selviä ongelmia on kuitenkin tietokirjojen lainauksessa, joka on laskenut selkeästi. Vastauksia kysymyksiin etsitään muualta kuin kirjoista.

Tätä kirjoittaessa nuorisotoimi kantaa juuri muuttokuormaansa Poleenin toiseen kerrokseen. Tiloissa tapahtuu myös muita muutoksia: pääkirjastosta lainaustiskin takana oleva hylly on kaadettu, mikä antoi lisää avaruutta. Ensi vuonna tiskiratkaisuja mietitään lisää. Oman mausteensa tuovat myös uudet lainausautomaatit, jotka on varauduttu hankkimaan pääkirjastolle ensi vuonna.  Kirjastofillariakin odotellaan ensi kesäksi…

Elämysrikasta ja tiedontäyteistä vuotta 2015,

Jorma Pihlajamäki
kirjastotoimenjohtaja