SOTILAALLINEN MAASTOTIEDUSTELU ELI REKOGNOSOINTI KARTOITUS

Kuningas Kustaa III määräsi vuonna 1772 kenraali Stackelbergin laatimaan ohjelman maanpuolustuksen ajanmukaistamiseksi. Tämä edellytti myös rekognosointia ja kartoitusta. Tarkoitusta varten perustettiin suomalainen rekognosointiprikaati, joka laati karttoja vuosina 1776—1794. Prikaati jaettiin aluksi kahteen osastoon. Eteläistä osastoa johtivat eversti F. J. Nordencreutz ja majuri K. N. af Klercker ja pohjoista osastoa eversti G. M. Sprengtporten. Mittaosastot yhdistettiin vuonna 1781, ja vuonna 1805 rekognosointiprikaati hajotettiin. Karttoja ehdittiin laatia vain eteläisestä Suomesta.

Rekognosointikartat mitattiin ja laadittiin niin, että sotilasjohto saattoi suunnitella niiden avulla hyökkäys- ja puolustustoimet  maastoa näkemättä. Rekognosointikartoissa on suhteellisen niukasti paikannimiä vesistöjä ja asutusta lukuun ottamatta. Metsämaaston osalta on merkitty lähinnä suot ja metsäiset alueet sekä korkeammat maastokohdat.

REKOGNOSOINTIKARTAT: PIEKSÄMÄEN SUURPITÄJÄN ALUEEN KARTOITUS

Vv. 1779 – 1780  ev.ltn. Carl N. Klerck’n päällikkyydessä

Sotilasmaastotiedustelukartta, tehty Vv. 1779 – 1780 ev.ltn. Carl H. Klerck’n päällikkyydessä.

Lähde: Kungl krigsarkivet i Stochholm.

Tunnus: Finska rekognosceringsverket,

karta U008-414.